Kesänäyttely 13.6. — 30.8.2020 avoinna ti-su klo 11-18 (sulj. juhannuksena 19.-21.6).
Ceramega on valtakunnallinen keramiikan katselmus, jota on järjestetty vuodesta 1996 lähtien joka kahdeksas vuosi Voipaalan taidekeskuksessa. Tällä kertaa valtakunnallinen näyttely kuitenkin laajenee rajojensa ulkopuolelle, kun mukaan on kutsuttu myös virolaisia keraamikkoja. Vuonna 2020 Ceramega järjestetään nyt neljättä kertaa ja tapahtumalla on uusi kuraattori.
Kuraattorina Piela Auvinen
Kuraattoriksi on kutsuttu hattulalainen Piela Auvinen. Hän on vuonna 1981 syntynyt kuvanveistäjä/kuvataiteilija (ylempi AMK), keraamikko (AMK) ja kulttuurialan opettaja (AmO). Auvisen ominta keramiikan alaa ovat niin arkeologiset mallinnukset kuin myös ihmistä tutkiva keraaminen kuvanveisto. Viime vuonna Hattulan kunta palkitsi hänet tunnustuksella ja Firenzen Biennaali 2. sijalla ”Lorenzo il Magnifico” -taidekeramiikan sarjassa.
Keramiikkataide korostetusti esillä
Kuraattori Piela Auvinen on valinnut mukaan sekä vanhoja mestareita että uusia kykyjä. Mielenkiintoisena lisänä muutoin kansalliseen näyttelyyn osallistuu keramiikkataiteilijaryhmä Virosta. Auvinen on myös pyytänyt Radoslaw Grytan ja Jenni Sokuran valitsemaan ryhmät suomalaisia korkeakouluopiskelijoita kuvanveiston sekä korutaiteen alalta esittäytymään Voipaalassa. Perinteisesti Ceramegassa on ollut myös kuraattorin omia teoksia. Ceramegan vuonna 1996 aloittanut Pirkko Pajunen toteutti näyttelyä kolme edellistä kertaan: tänä kesänä hän on kutsunut Valkeakosken kuvataiteilijat ry:n jäseniä, joiden keramiikka on esillä Ilkka-ateljeessa. Ilkka-ateljeen näyttely vaihtuu kerran kesän aikana.
Ceramega 2020 esittelee monipuolisesti keramiikkaa unohtamatta perinteisiä käyttöesineitä, mutta pääpaino teosvalinnoissa on ollut keramiikkataiteen monissa muodoissa.
Mukana 96 särmää keraamikkoa
Kaikki mukana olevat keramiikkataitelijat aakkosjärjestyksessä ovat:
Antila, Merja
Arnkil, Aapo
Duncikaite, Migle
Falaileh, Mariam
Frondelius, Henrik
Gryta, Radoslaw
Hamm, Kalle
Harju, Ulla
Heimala, Ville
Hektor, Kadi
Helasvuo, Maija
Horila, Kerttu
Häkkinen, Päivi
Jokinen, Eeva
Juvonen, Leena
Järveläinen, Mette
Järvinen, Anna Emilia
Kajander, Catharina
Kallas, Kauri
Kallio, Miia
Kalman, Karin
Kamanger, Dzamil
Kannosto, Sakari
Kari, Katri
Kari, Teresa
Kettunen, Hanna
Kilusk, Lauri
Kiviaho, Kirsi
Kivipelto, Leena
Klemola, Marketta
Koçak, Nadiye
Korhonen, Siiri
Kotikoski, Katja
Kulju, Veera
Kurenniemi, Taru
Lahti, Jaakko
Laisi, Julius
Laitinen, Maritta
Lampinen, Alina
Larjo, Olli
Lavi, Jatta
Lehtinen, Tuula
Leivo, Juha-Matti
Lieste, Piia
Liimatainen, Matias
Lilja, Markus
Lipponen, Reetta
Lius, Kirsti
Lukić, Srba
Lundberg, Felix
Majakka, Maisa
Malin, Sampo
Manninen, Laura
Matikainen, Tiia
Mattila, Lotta
Murtti, Saana
Mäkelä, Maarit
Mäkiranta, Karin
Nieminen, Risto
Paikkari, Mari
Paikkari, Pekka
Pajunen, Timo
Pajunen, Pirkko
Parviainen, Kristiina
Paunila, Anni
Pentik, Anu
Puhkan, Urmas
Pulkkinen, Rita
Puumalainen, Heidi
Rahikainen, Vesa
Rahnasto, Tiina
Rantala, Arja
Rantala, Kaarna
Raudsepp, Sandrer
Rintaniemi, Päivi
Riska, Kristina
Salonen, Milja
Salonen, Teemu
Saviniemi, Satu
Seppänen, Tytti
Siltanen, Erja
Sipponen, Saara
Sokura, Jenni
Tervonen, Hanna
Toivonen, Taru
Tsykarev, Anna
Tyrväinen, Susanna
Valaja, Heli
Wallenius, Lasse
Vartiainen, Simo
Vasko, Jaakko
Vekkeli, Enni
Widnäs, Karin
Voutilainen, Svetlana
Xu, Jingke
Åberg, Tomi
Teemana on Särmä
Kuraatorin valitsemaa teemaa Särmä – Äär – Edge voi tarkastella hyvin konkreettisesta, esteettisestä näkökulmasta tai toisaalta lähtökohta voi olla myös mielen sisäinen uudenlainen aihe.
“Geometrinen särmä saattaa olla hyvinkin terävä reunamuoto ja siinä tasapainottelu vaatii taituruutta sekä todellista äärirajojen koettelua. Näen näyttelyssä teeman vievän materiaalin eli saven suuntaan, joka ei ole sille stereotyyppisesti tuttu. Koen, että särmä tuo esiin mestarillista ja uutta saven käsittelyä materiaalina tai luo uusia ennennäkemättömiä ja rohkeita kannanottoja tai dialogeja tekijän ja katsojan välille teoksen kautta. Tämän saavuttaakseen suhde saveen pitää olla napakka, pitkälle viety ja periksiantamaton, särmä.
Särmä-sanaa on alun perin käytetty substantiivina. Geometrian näkökulmasta kolmiulotteisessa kappaleessa särmät ovat janoja kärkien välissä, jotka näkyvät ulospäin kappaleen pinnalla. Ne yhdistävät suorina viivoina pisteitä luoden kappaleen ulkoisen olemuksen. Sanaa käytetään nykyään myös monipuolisesti adjektiivina. Adjektiivina sen alkuperä löytyy armeijamaailmasta: särmä sotilas on täsmällinen, napakka ja tunnollinen, joka ulospäin näyttää asialliselta ja ehkä jopa viileältä. Myös ihminen voi olla särmikäs, jolloin tarkoitetaan luonnetta ja persoonallisuutta. Monesti kuulee, että esim. ”yhteiselo on hionut heiltä särmät pois” eli ehkä särmikäs voisi olla myös tietyllä tavalla taipumaton kompromisseihin.
Särmä muodostuu yhteenliitetyistä pisteistä luoden kokonaisuuden. Särmä samalla saa taiteilijan koettelemaan itseään ja materiaaliaan, mutta yhdistää myös parhaimmillaan monia ”pisteitä” muodostaen suuren mielenkiintoisen, uudenlaisen ”kappaleen”, Ceramega 2020.” – Piela Auvinen.