Ulkoilu: puutarha, harju

Voipaalan puutarha oli harvinaisuus 1700-luvun Suomessa, kun harvassa Etelä-Suomen aateliskartanossa oli hedelmätarha tai hedelmäpuita yleensäkään. Viimeistään 1760-luvun alussa istutettiin ensimmäiset omena- ja kirsikkapuut sekä viinimarjapensaat. Kartanon eteläpuolelle levittäytyi symmetriset kasvitarhakorttelit ja laaja hedelmätarha. Kunniapiha ja sivurakennukset rytmittivät kartanon pohjoispuoleista etupihaa.

Keisari Aleksanteri I teki Suomeen laajan matkan vuonna 1819, jolloin hän vieraili myös Voipaalassa. Keisari maisteli Voipaalan puutarhan satoa, joten tarina “keisarin omenapuusta” puhutti paikkakunnalla pitkään.

Barokkipuutarhassa kasvaa tänäkin päivänä lähes 50 omena-, päärynä-, luumu- ja kirsikkapuuta. Puutarhan ystäville suosittelemme erityisesti toukokuun kukinta-aikaa ja syksyn satokautta, sillä hedelmät ovat vapaasti maisteltavissa. Kukkien ystävät tunnistanevat myös Voipaalasta lähtöisin olevan jalopionin (Paeonia lactiflora ‘Voipaala’), joka edelleen voi hyvin puutarhassamme.

Puutarhassamme olevat julkiset veistokset:
Kalle Carlstedtin muistomerkki (Pauli Aaltonen, paljastettu 2.2.1991, pronssi)
Sääksi (Elias Ilkka, 1964, pronssi)
Lähteellä (Elias Ilkka, 1929, graniitti)

Voipaalan taidekeskuksen tallipihalta lähtee opastetut polut, jotka kulkevat pitkin Rapolanharjun lakea kiertäen mm. kaksi isoa harjuhautaa eli suppaa. Harjuluonnon ja kauniiden maisemien lisäksi reitille mahtuu myös lehtomaisia osuuksia, aarnikuusikko sekä muinaismuistoja.

Vain 200 metrin päässä Voipaalasta avautuu näköalatasanne Vanajavedelle. Polku on melko helppokulkuinen, joskin huomattavat korkeuserot saattavat rasittaa kaikkein nuorimpia ja vanhimpia kulkijoita. Keväisin kannattaa varoa erityisesti linnoituksen kivenkoloissa majailevia kyykäärmeitä.

Näissä maisemissa on aina viihdytty hyvin. Sääksmäki-Tarttila -kulttuurimaiseman juuret ulottuvat todistetusti yli 3500 vuoden taakse. Rapolanharju ympäristöineen on yksi koko Suomen tunnetuimpia rautakautisia muinaisjäännösalueita. Alueen koko on yhteensä noin 7,8 ha, muuria on noin kilometrin verran.

Linnavuoren alapuolella on muinaispelto, uhri- eli kuppikiviä, asuinpaikkoja sekä kalmistoja, joista on löytynyt mm. koruja, keihäänkärkiä ja miekkoja.

Vuosisatoja jatkunut asutus Rapolanharjun rinteillä on jättänyt jälkensä myös harjun luontoon ja etenkin kasvillisuuteen. Rapolan ja Voipaalan kartanoiden viljelyksiltä ja puistoista on vuosisatojen aikana kulkeutunut mm. oravien ja lintujen toimesta monenlaisia kulttuurikasveja harjun rinteille. Tällaisia kasveja ovat mm. keltamo, valkomarjakanukka, pihasyreeni, lehtikuusi, suomenpihlaja, vaahtera ja tammi, jota harjulla kasvaa erityisen paljon.

Pyöräilyreitit

Pyöräillen koet enemmän! Valkeakoskelta pääsee Voipaalaan kevyenliikenteen väylää turvallisesti koko matkan. Voipaalan kahvilasta voi vuokrata pyörän kesällä  ja lähteä tutustumaan kartan avulla maisemareitteihin.

• Huittulan raitti 4,8 km
• Siltareitti 12,4 km
• Ritvalan lenkki 13,5 km
• Tarttilan raitti 17,6 km

Pikku-Vanaja -kierroksen (45 km) GPX-reittikartan voit ladata Järvien reitit -sivuston Pyhäjärvi-reitiltä.